Opetussuunnitelma

Puotilan teatterikoulun vahvistettu opetussuunnitelma 2018-2019

Toiminta-ajatus

1.1 Puotilan teatterikoulun toiminta-ajatus

 

Puotilan teatterikoulu tuottaa lapsille taidekasvatusta, kesäteatteria, sekä kiertäviä esityksiä. Teatterikoulu on vuoden 2015 alusta alkaen tarjonnut lapsille korkeatasoista taiteellista koulutusta. Syksyllä 2018 opetustarjonta laajenee koskemaan myös nuoria ja aikuisia. Toimintamme arvoja ovat lapsi- ja perhelähtöisyys, ammattimaisuus, luotettavuus, luovuus, avoimuus, yhteistyö ja perinteet. Toiminnassamme on mukana eri-ikäisiä taiteenalojen ammattilaisia, opiskelijoita, sekä innokkaita harrastajia. Luomme myös taiteenalan harjoittelijoille mahdollisuuden suorittaa työharjoittelua koulussamme ja saada näin arvokasta kokemusta kentältä.

Puotilan teatterikoululla on vakiintunut asema Itä-Helsingissä. Teatterikoulun läheisin yhteistyökumppani, Puotilan kesäteatteri kesäteatteri kerää vuosittain 2000-4000 katsojaa ja koulu tarjoaa koulutusta taidekasvatuksen alalla läpi vuoden. Kesäisin esitykset ovat useimmiten Puotilan kesäteatterilla. 

Taiteen perusopetuksen yleinen oppimäärä

1.2. Teatteritaiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän tehtävä


Teatteritaiteen perusopetus on ensisijaisesti lapsille ja nuorille tarkoitettua tavoitteellista ja tasolta toiselle etenevää opetusta (laki taiteen perusopetuksesta 1 §). Oppilaitos järjestää alle kouluikäisille varhaisiän opetusta, teatteritaiteen perusopetusta lapsille ja nuorille, sekä opetusta aikuisille kurssimuotoisesti. Teatteritaiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän tehtävänä on luoda perustaa emotionaaliselle, esteettiselle ja eettiselle kasvulle sekä antaa edellytyksviä elinikäiseen taiteiden harrastamiseen. Opetuksen tehtävänä on myös kehittää ja säilyttää kansallista kulttuuria sekä paikallisen historian ja perinteiden tuntemusta.

Opetus tukee oppilaan kykyä arvostaa eri kulttuureita ja toimia monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Teatteritaiteen opiskelun tarkoituksena on avata oppilaille uusia mahdollisuuksia ymmärtää taidetta ja kulttuuria sekä niiden sisältämiä merkityksiä. Tehtävänä on myös kehittää oppilaiden ajattelemisen taitoja ja luovuutta elämän eri alueilla. Yleisen oppimäärän tehtävänä on kehittää sellaisia taitoja ja tietoja, joita oppilas tarvitsee elämän eri aloilla ja jotka antavat hänelle valmiuksia hakeutua myöhempiin opintoihin.

Arvot ja yleiset tavoitteet

2.1. Arvot ja yleiset tavoitteet


Opetus perustuu ihmiskäsitykseen, jossa ihminen on ainutkertainen ja toimii vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa sekä vaikuttaa aktiivisesti elämäänsä. Keskeistä on oppilaan luovan ajattelun ja toiminnan tukeminen.

Taidekasvatuksen tavoitteena on vahvistaa oppilaan aisti- ja tunneherkkyyttä ja tukea opiskelu- ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Tavoitteena on myös kehittää eri kulttuurien ymmärtämistä ja tulkitsemista. Taiteen perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaan minän kasvua ja kehittymistä sekä hänen kykyään jäsentää ympäröivää todellisuutta.

Oppilas rakentaa maailmankuvaansa ilmaisemalla ja tutkimalla taiteen keinoin kokemuksiaan ja itselleen merkityksellisiä elämän sisältöjä.


Opiskelussa on keskeistä taiteen tekeminen ja sen kokemisen ilo sekä halu, taito, uteliaisuus ja uskallus tulkita taidetta persoonallisesti. Opetuksessa huomioidaan oppilaiden yksilölliset erot ja tuetaan oppilaan kehittymistä hänen omista lähtökohdistaan. Teatteritaiteen opiskelun myötä oppilas oppii antamaan kokemuksilleen merkityssisältöjä ja ilmaisemaan ajatuksiaan, tunteitaan ja tavoitteitaan teatteritaiteen keinoin. Teatteritaiteen opiskelu on toiminnallista, ja oppiminen tapahtuu omakohtaisen tekemisen kautta. Opiskelussa korostuu ryhmässä toimiminen ja kokemuksellinen oppiminen. Oppilas oppii arvioimaan työskentelyään vuorovaikutteisissa tilanteissa. Tavoitteena ohjata oppilasta keskittyneeseen, määrätietoiseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn sekä rakentavaan toimintaan yksilönä ja ryhmän jäsenenä. Teatteritaiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetuksessa korostuu taiteidenvälisyys. Tavoitteena on kehittää yhteistyötä taidekasvatusta antavien oppilaitosten ja muiden tahojen kanssa sekä hyödyntää oppilaan muiden taiteiden hallintaa osana opetusta.


Teatteri on ryhmätyötä. Yksilökeskeisyyttä korostavassa yhteiskunnassamme Teatteri-ilmaisun opetuksen yksi lähtökohdista on ryhmätyön painottaminen tekemisen perustana. Teatterin lainalaisuuksien ymmärtäminen ja oman ilmaisun kehittyminen ovat kiinteässä yhteydessä ryhmän jäsenten taitoihin toimia yhdessä. Tähän liittyy kannustaminen ja tukeminen vastuulliseen ja toiset huomioon ottavaan ryhmätyöhön. Tämä ominaisuus on myös yksi teatterityön perustaidoista niin improvisaatiossa kuin vaikkapa pitkäjänteisessä produktiotyössä. Elämysten kautta tutustutaan teatteriin taidelajina. Erityispiirteenä teatteritaiteessa on sen itseensä sulauttamat muut taidelajit. Esityksiä valmistamalla ja katsomalla oppilas oivaltaa eri taidelajien yhteyden toisiinsa.


Roolityö on yksi teatterin tekemisen perusta. Roolin kautta eläydytään toisen asemaan ja saadaan siten mahdollisuus oppia jotain uutta. Teatterikoulussa pyritään tukemaan oppilaiden omaa, luonnollista ilmaisua; tässä roolityö toimii oivallisena tukena ja peilinä. Teatteri voi parhaimmillaan antaa välineitä ymmärtää ja havainnoida asioita paremmin ihan tavallisessakin arjessa. Teatteri-ilmaisun koulun tavoitteena on myös kannustaa lapsia ja nuoria omatoimisuuteen. On tärkeää herätellä nuorten kykyä havainnoida ja tiedostaa sekä lopulta ottaa vastuuta kokonaisuuksista.


Kulttuurikollektiivin teatterikoulu pyrkii tukemaan ja kehittämään ryhmien säännöllistä esitystoimintaa. Juuri esitystoiminnan kautta edellä mainitut luovaan ongelmanratkaisuun ja ryhmäprosessiin liittyvät tavoitteet konkretisoituvat parhaalla mahdollisella tavalla. Tärkeä osa Kulttuurikollektiivin filosofiaa on luovuuden vapauttaminen improvisaation avulla niin, että tuumasta toimeen-ajatus siirtyy harjoitussalilta myös oppilaan muuhun elämään.

Oppimiskäsitys

2.2. Oppimiskäsitys


Opetussuunnitelman perusteet pohjautuvat oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi taitojen ja tietojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Taiteen oppiminen on pitkäjänteinen ja kokonaisvaltainen prosessi. Opiskelu on tavoitteellista, ja erilaisissa tilanteissa työskennellään opettajan ohjauksessa, vuorovaikutuksessa opettajan ja ryhmän kanssa sekä itsenäisesti.


Opettajalla on keskeinen merkitys sekä oppilaan opiskelutaitojen että opiskeluympäristön kehittämisessä sellaiseksi, että erilaisten oppilaiden edistyminen on mahdollista. Oppilaalla on aktiivinen rooli opiskelussa ja oppimisessa. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaan aiemmat kokemukset ja hänen elämismaailmansa. Oppimisessa lähtökohtana on tutkiva oppiminen ja toiminnallinen lähestymistapa opittaviin asioihin. Työtapojen tulee ohjata oppilasta arvostamaan kaikkien ryhmän jäsenten työskentelyä ja työn tuloksia sekä antamaan. että vastaanottamaan rakentavaa palautetta. Kaiken työskentelyn taustalla on ohjaavana arvona positiivinen pedagogiikka.

Opiskeluympäristö ja työtavat

2.3. Opiskeluympäristö ja työtavat


Tavoitteena on, että opiskeluympäristö tukee oppilaan kasvua ja oppimista sekä antaa hänelle onnistumisen kokemuksia. Hyvä opiskeluympäristö on ilmapiiriltään avoin, myönteinen ja oppilasta rohkaiseva. Oppilaalla tulee olla mahdollisuus asettaa omia tavoitteita, ja häntä tulee kannustaa työskentelemään itsenäisesti ja toisten kanssa. Oppilasta tuetaan löytämään sopivia työtapoja sekä kehittämään taitoja tavoitteelliseen ja pitkäjänteiseen opiskeluun. Tilojen, työvälineiden ja materiaalien tulee mahdollistaa opetussuunnitelman perusteiden mukainen opiskelu.


Hyvä opiskeluympäristö on fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen. Opiskeluympäristössä on otettava huomioon, että taiteellinen työskentely on pitkäjänteistä ja taitojen oppiminen tapahtuu vähitellen ja vaatii aikaa. Oppiminen perustuu tekemällä oppimiseen, suunnitelmallisuuteen sekä kykyyn arvioida omaa oppimista. Opetuksessa painottuvat yhdessä opiskelu ja oppiminen. Kulttuurikollektiivin teatterikoulun opetus tapahtuu pääsääntöisesti Puotilan teatteritalolla. Teatteritalosta löytyy monipuolinen harjoitustila, joka muuntuu joustavasti näyttämöksi esityksiä varten.


Lisäksi käytössämme on kesäaikoina Puotilan kesäteatteri.


Opetusryhmän käytössä on pieni rekvisiittavarasto ja mahdollisuus lavasteiden rakentamiseen sekä askarteluun. Lisäksi käytössä on valo- ja äänitekniikka sekä muita tehosteita.

3. OPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT OPINTOKOKONAISUUKSITTAIN


3.1 Varhaisiän opinnot  (Taiteen perusopetukseen valmentava opetus)


Varhaisiän opinnoissa opetuksen lähtökohtana on leikki. Opetuksessa korostetaan aistihavaintojen tekoa sekä tuetaan mielikuvituksen ja aloitekyvyn kehittymistä. Oppilas ohjataan työskentelemään pitkäjänteisesti. Hän harjoittelee ryhmässä olemista ja toimimista sekä opettelee keskustelemaan omasta ja muiden työskentelystä. Kulttuurikollektiivin teatterikoulun tarjoama opetus yhdistää teatterin ja musiikin varhaisiän opintoja seuraavasti: Teatteritaiteen varhaisiän opinnoissa oppilas tutustuu teatteri-ilmaisun alkeisiin. Hänen persoonallisen ilmaisunsa kehittymistä tuetaan satujen ja tarinoiden sekä rooli- ja teatterileikkien avulla. Oppilas oppii käyttämään teatteritaiteen sanastoa.


Varhaisiän teatterimuskariopetuksen tavoitteena on, että lapsi saa musiikillisia elämyksiä, valmiuksia ja taitoja, jotka muodostavat pohjan hyvälle musiikkisuhteelle ja myöhemmälle musiikkiharrastukselle. Lapsi kehittyy kuuntelemaan ja kokemaan musiikkia sekä ilmaisemaan itseään musiikin keinoin. Musiikin elementit – rytmi, muoto, harmonia, melodia, dynamiikka ja sointiväri – muodostavat opetuksen keskeisen sisällön. Elämysten avulla, leikin keinoin harjaannutetaan lapsen musiikillista muistia ja musiikin kuunteluvalmiuksia sekä tuetaan hänen kognitiivista, emotionaalista, motorista ja sosiaalista kehitystään. Varhaisiän opinnot luovat pohjaa teatteri- ja musiikkiharrastukselle. Päätavoitteina ovat elämyksellinen oppiminen ja mielikuvituksen aktivointi sekä kehittyminen.


Varhaisiän opetuksen tarkoituksena on rohkaista ja innostaa lapsia löytämään luovia voimavarojaan, sekä kehittyä tiedollisesti ja taidollisesti. Lapsia suunnataan kohti yhdenvertaista, ja tasa-arvoista yhteiskuntaa. Kulttuurikollektiivin teatterikoulu järjestää viikottaista varhaisiän teatterimuskarikoulutusta sekä varhaisiän draamakoulutusta 5-7-vuotiaille.

Yhteiset opinnot

3.2 Yhteiset opinnot 300 ot


(Opintokokonaisuudet 1-6)


Opintokokonaisuuksien aikana oppilas tutustuu teatteritaiteen perusteisiin ja teatterin eri muotoihin. Opetuksessa painotetaan vuorovaikutustaitojen harjoittamista ja osallistumista teatterinomaiseen ryhmässä tapahtuvaan toimintaan. Teatteri- ja roolileikkien avulla vahvistetaan oppilaan ilmaisu- ja havaintokyvyn kehittymistä. Opetuksessa tuetaan oppilaan henkilökohtaisen taiteellisen näkemyksen kehittymistä. Oppilas tutustuu teatterin osa-alueisiin: näyttelijäntyöhön, dramaturgiaan, ohjaajantyöhön, puvustukseen ja maskeeraukseen, lavastukseen sekä valo- ja äänisuunnitteluun. Oppilas saa monipuolisia kokemuksia esitysten valmistamisprosesseista ja kokemuksia esiintymisestä.


Opintojen aikana valmistetaan pienimuotoinen esitys. Oppilasta opastetaan keskustelemaan teatteritaiteen käsittein omasta ja muiden työskentelystä sekä arvioimaan sitä. Opintojen aikana tutustutaan teatteriin ja sen toimintaan sekä vieraillaan teatteriesityksissä. Kaksi viimeistä yhteisten opintojen moduulia ovat perusopintojen päätösopintoja, joissa paneudutaan oman mielenkiinnon kohteeseen ja tehdään perusopintojen päättötyö.


3.3 Teemaopinnot 200 ot


Teemaopintojen työpajoissa syvennetään teatteritaiteen ilmaisullista ja teknistä osaamista sekä teatteritietoutta. Teemaopinnoissa ja työpajoissa voidaan tehdä yhteistyötä muiden taidealojen kanssa ja kutsua eri alojen asiantuntijoita vierailijoiksi, käydä teatteriesityksissä ja tutustumisvierailuilla sekä esittää omia produktioita muualla. Työpajoja järjestetään sekä tiiviskurssimuotoisina, että lukuvuosi-opetuksena.


3.4 Teemaopinnot 1: Teatterin monet kasvot 30 ot


Oppilas perehtyy yhteen tai useampaan teatterilajiin, kuten musiikkiteatteriin, nukketeatteriin, tanssiteatteriin ja fyysiseen ilmaisuun sekä osallistavaan teatteriin. Oppilas osallistuu esityksen suunnitteluun ja sen toteuttamiseen.


3.5 Teemaopinnot 2: Syväsukellus 60 ot


Oppilas perehtyy yhteen tai useampaan teatterin osa-alueeseen: näyttelijäntyöhön, dramaturgiaan, ohjaajantyöhön, lavastustaiteeseen, valo- ja äänisuunnitteluun tai teatteripuvustukseen ja maskeeraukseen. Hän osallistuu teatteriesityksen valmistamiseen. Oppilas saa omakohtaisia kokemuksia esitysprosessista ja toimimisesta työryhmän jäsenenä. Työpajan aikana valmistetaan julkinen esitys. Opetuksessa tutkitaan klassikkoteoksia ja käytetään prosessidraaman metodeita.


3.6 Teemaopinnot 3: Ääni teatterissa 30 ot


Oppilas tutustuu musiikkiteatterin historiaan ja nykymuotoihin omakohtaisen tekemisen, laulu- teksti- ja esitysanalyysien avulla. Oppilas saa kokemuksia musiikista teatterin tekemisen keinona ja välineenä.


3.7 Teemaopinnot 4: Kohti omaa ilmaisua 80 ot


Oppilas syventää esiintymistaitojaan. Opetuksessa tuetaan ja kehitetään oppilaan yksilöllistä ilmaisua. Oppilas tutkii, analysoi ja edelleen kehittää omaa taiteellista ilmaisukykyään. Oppilas suunnittelee ja toteuttaa julkisen esityksen joko yksin tai ryhmässä. Oppilas tutustuu esityksen tuottamiseen ja osallistuu esityksen rakentamiseen.


Aikuisiän opinnot


Aikuisten opetuksessa huomioidaan heidän kiinnostuksensa kohteet, aiemmat opinnot ja kokemukset teatteritaiteen alueella. Aikuisia ohjataan laatimaan oma opiskeluohjelma oppilaitoksen opetussuunnitelman pohjalta. Heitä ohjataan itsenäiseen ja oma-aloitteeseen opiskeluun. Opetuksessa luodaan kannustava ja sosiaalisesti vuorovaikutteinen opiskeluilmapiiri. Aikuisten opetuksen tavoitteet ja sisällöt ovat samat kuin esittävien taiteiden suuntautumisvaihtoehtojen perusteissa ja työpajoissa on määritelty. Heidän opiskelussaan korostuvat oman työskentelyn ja oppimisen seuranta sekä itsearviointi.

4. OPETUKSEN TARJONTA, OPETUSJÄRJESTELYT JA OPETUKSEN TAVOITTEET


Teatteritaiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän laskennallinen laajuus on yhteensä 500 tuntia. Opintojen laajuuden laskennallisena perustana on käytetty 45 minuutin oppituntia. Kulttuurikollektiivin teatterikoulu pyrkii turvaamaan opintonsa aloittavalle oppilaalle mahdollisuuden koko yleisen oppimäärän suorittamiseen. Opetusta tarjotaan viikko- sekä työpaja/kurssiopetuksena. Opetus koostuu varhaiskasvatuksen opinnoista, sekä kaikille yhteisistä perusopinnoista (300 ot) sekä teemaopinnoista (200 ot). Viikko-opetuksessa ryhmä kokoontuu viikoittain opetustunneille, joiden kesto riippuu opintokokonaisuuksista. Yleisimmin opetuskerran kesto on kaksi oppituntia eli 90 min.


Opintokokonaisuudet 1-4 voidaan suorittaa myös tiiviskursseina joiden opetus on yleisimmin rytmitetty 10 x 5, taikka 5 X 10 oppituntia. Opetusjärjestelyissä otetaan huomioon oppilaan ikä ja kehitystaso, sekä aiemmat opinnot. Opetusryhmät pyritään muodostamaan samanikäisistä lapsista ja nuorista. Opetusryhmässä voi olla varhaisiän opinnoissa 8-10 oppilasta ja perus- tai teemaopinnoissa 15–20 oppilasta. Opetuksessa huomioidaan esittävän taiteen luonne. Oppiminen tapahtuu toiminnan kautta ja jokaiseen opinkokonaisuuteen liittyy pienimuotoinen esitys.


Oppilaalla on mahdollisuus pitkäjänteiseen opiskeluun, jossa huomioidaan teatteritaiteen luonne laaja-alaisena ja monitaiteellisena taidemuotona. Opetustilat tukevat myös teatteritaiteen vaatimuksia taiteellisen prosessin läpi saattamisessa. Opetusta tarjotaan jokaisena lukuvuotena, siten että aiemmin opiskelleet pystyvät jatkamaan opintojaan ja vasta-alkajat pääsevät mukaan. Opetusryhmien lukumäärä voi vaihdella lukuvuosittain ilmoittautuneiden määrästä riippuen. Tarvittaessa ryhmät voi myös yhdistää. Mikäli jotakin ryhmää ei voida perustaa, ohjataan oppilas toiseen teatteritaiteen perusopetusta tarjoavaan oppilaitokseen.

Yhteiset opinnot

4.1 Teatteritaiteen yhteiset opinnot


Teatteritaiteen yleisen oppimäärän yhteisten opintojen tavoitteena on tutustua teatterin tekemisen suuntauksiin ja käytäntöihin sekä teatteriin taidemuotona. Opinnot koostuvat eri tavoitealueita yhdistelevistä opintokokonaisuuksista.


Yhteisten opintojen keskeiset sisällöt


Teatteritaiteen yhteisissä opinnoissa tutustutaan teatteritaiteeseen erilaisten harjoitteiden ja esitysten tekoprosessien kautta. Opinnoissa keskustellaan ja toimitaan vuorovaikutteisesti ryhmässä sekä harjoitellaan erilaisia teatteritaitoja, kuten esiintyjyyden eri osa-alueita ja esiintymistaitoja (puhetta, fyysistä ilmaisua, äänenkäyttöä).

Lisäksi tuotetaan esitysten lähdemateriaaleja itse osana harjoitusprosessia ja tutustutaan erilaisiin lähdemateriaaleihin, esimerkiksi näytelmiin, runoihin, satuihin, elokuviin, mediateksteihin, kuviin, ääniin tai elämäntarinoihin. Opintojen aikana harjoitellaan palautteen antamista ja vastaanottamista sekä reflektion tekemistä eri tavoin.


Tavoitteet


Esiintymis- ja vuorovaikutustaidot


• kannustaa oppilasta toimimaan vastuullisena ryhmän jäsenenä

• rohkaista oppilasta vuorovaikutukseen ja kontaktiin toisten esiintyjien ja yleisön kanssa

• ohjata oppilasta harjoittelemaan läsnäoloa esiintymistilanteessa

• ohjata oppilasta harjoittelemaan kokonaisvaltaista ilmaisua • rohkaista oppilasta reflektoimaan omaa työskentelyään

• ohjata oppilasta havaitsemaan yhteyksiä muihin taiteenlajeihin.


Teatteriesitys


• motivoida oppilasta työskentelemään pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti

• ohjata oppilasta omaksumaan teatterin käsitteitä ja tutustumaan eri osaalueisiin

• ohjata tunnistamaan esityksen harjoitusprosessin vaiheita.


Oma taiteellinen prosessi


• kannustaa oppilasta luovaan toimintaan ja uteliaisuuteen sekä kokeilemaan rohkeasti teatterin keinoja

• rohkaista oppilasta uskomaan itseensä, löytämään omia vahvuuksiaan ja kehittämisalueitaan

• innostaa oppilasta asettamaan itselleen tavoitteita ja reflektoimaan omaa työskentelyään.


Teatteritaide osana yhteiskuntaa


• kannustaa oppilasta havainnoimaan teatteria yhteiskunnallisena ilmiönä

• ohjata oppilasta tutustumaan teatteriin taidemuotona

• ohjata oppilasta analysoimaan kokemaansa ja näkemäänsä

• ohjata oppilasta tutustumaan teatterin moninaisiin työnkuviin.

Teemaopinnot ja aikuisopinnot

4.2 Teatteritaiteen teemaopinnot


Yleisen oppimäärän teemaopintojen tavoitteena on monipuolistaa teatteritaiteen ymmärrystä ja ilmaisullisia keinoja. Oppilas saa omakohtaisia kokemuksia esitysprosesseista ja toimimisesta työryhmän jäsenenä. Opinnot koostuvat eri tavoitealueita yhdistelevistä opintokokonaisuuksista.

Teemopintojen keskeiset sisällöt


Teatteritaiteen yleisen oppimäärän teemaopinnoissa tutustutaan teatteritaiteeseen erilaisten harjoitteiden ja esitystentekoprosessien kautta. Opinnoissa harjoitellaan erilaisia teatteritaitoja sekä keskustellaan, analysoidaan ja toimitaan vuorovaikutteisesti ryhmässä. Opinnoissa tutustutaan erilaisiin esitysten lähdemateriaaleihin ja tuotetaan niitä itse. Opintojen aikana harjoitellaan palautteen antamista ja vastaanottamista sekä reflektion tekemistä eri tavoin.


Teemaopintojen tavoitteet


Esiintymis- ja vuorovaikutustaidot


• kannustaa oppilasta toimimaan vastuullisena ryhmän jäsenenä

• rohkaista oppilaita vuorovaikutukseen ja kontaktiin toisten esiintyjien ja yleisön kanssa

• ohjata oppilasta ymmärtämään läsnäolon merkitys esiintymistilanteessa

• ohjata oppilasta kehittämään kokonaisvaltaista ilmaisuaan

• rohkaista oppilasta reflektoimaan omaa ja muiden työskentelyä.


Teatteriesitys


• motivoida ja sitouttaa oppilasta työskentelemään pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti

• ohjata oppilasta omaksumaan teatterin käsitteitä ja jonkin osa-alueen, kuten näyttelijäntyön • ohjata oppilasta tutustumaan teatteriesitysten eri muotoihin

• ohjata oppilasta tutustumaan näytelmäkirjallisuuteen ja harjoittelemaan näytelmien lukemista.


Oma taiteellinen prosessi


• ohjata oppilasta havainnoimaan itseään sekä ilmiöitä ja todellisuutta ympärillään

• rohkaista oppilasta löytämään omia vahvuuksiaan ja kehittämiskohteitaan ja ilmaisemaan itseään

• innostaa oppilasta asettamaan itselleen tavoitteita ja reflektoimaan omaa työskentelyään.


Teatteritaide osana yhteiskuntaa


• kannustaa oppilasta havainnoimaan teatteria ja teatteritaidetta osana omaa elämää ja yhteiskunnallisena ilmiönä

• ohjata oppilasta tutustumaan teatterin moninaisiin tehtävänkuviin, teatteritaitojen hyödyntämiseen eri ammateissa, työnhaussa ja opiskelussa sekä harrastamaan teatteria monipuolisesti

• ohjata oppilasta tutustumaan teatteriin ja sen sovelluksiin taidemuotona ja teatteritaiteen yhteyksiin muihin taiteisiin

• ohjata oppilasta analysoimaan kokemaansa ja näkemäänsä.



4.3 Aikuisopinnot


Aikuisten teatteritaiteen opetuksessa noudatetaan teatteritaiteen yleisen oppimäärän tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä.

Opintokokonaisuudet

5. ANNETTAVAN OPETUKSEN MÄÄRÄ OPINTOKOKONAISUUKSITTAIN

Opetuskokonaisuudet

Opintojen rakenne

Oppilaaksi ottaminen ja opintojen kesto

6.1. Oppilaaksi ottaminen


Oppilaaksi voi ilmoittautua ympäri vuoden. Vapaat oppilaspaikat täytetään lukuvuoden ja kevätkauden alkaessa ilmoittautumisjärjestyksessä. Aikaisemmin teatteritaidetta opiskelleille taataan jatkomahdollisuus oli kyseessä sitten varhaisiän opinnot, perusopinnot tai työpajaopinnot. Aiemmin opiskelleiden tulee ilmoittaa viimeistään ilmoittautumisten alkaessa jatkopaikan käytöstä. Ikäryhmät ovat ohjeellisia.


Opinnot ovat maksullisia ja lukuvuosimaksu perustuu annettavaan opetustuntimäärään sekä opintojen sisältöön. Opetusta annetaan suomen kielellä ja mahdollisuuksien mukaan opetus on kaksikielistä, tästä ilmoitetaan erikseen lukuvuoden opetusohjelmassa opetusryhmittäin.

6.2. Opintojen kesto

Teatteritaiteen perusopinnot (500 tuntia) kestävät yhteensä 6-8 lukuvuotta (syys-toukokuu). Viikoittainen tuntimäärä on opintoryhmittäin vähintään yhteisissä opinnoissa ja teemaopinnoissa 90 min eli kaksi oppituntia. Lukukaudessa opetusta on 50-80 oppituntia.

Opiskelu

6.3. Opiskelu


Lukuvuoden aloitus


Lukuvuosi käynnistyy syyskuussa ilmoitettujen opetusaikojen puitteissa. Ensimmäisellä kerralla vanhemmat ovat tervetulleita tutustumaan opetukseen ja aloituksen yhteydessä järjestetään infostartit, jossa kerrotaan lisää lukuvuoden teemoista ja aikatauluista.


Viestintä


Teatterikoulu tekee yhteistyötä huoltajien kanssa. Opetusryhmän poikkeusaikataulut mm. loma-ajoille löytyvät Kulttuurikollektiiivin kotisivuilta. Halukkaat huoltajat saavat kutsun pikaviestinryhmään, jonne perustetaan jokaiselle ryhmälle oma forum. Opettajat myös informoivat lapsia ja vanhempia kokoontumiskertojen päätteeksi mikäli poikkeuksia on luvassa. Akuuteissa ilmoitustapauksissa huoltajalle lähetetään tekstiviesti. Opettaja on tavattavissa ennen opetusryhmän alkamista ja opetuksen jälkeen.


Tarvittaessa opettaja voi kutsua vanhemmat vanhempienvarttiin kuulemaan toiminnasta ja oppilaan edistymisestä. Huoltajat kutsutaan aina lukukauden päätteeksi seuraamaan teatterikoulun demoa. Huoltajat saavat lukuvuoden alussa täytettäväkseen lupalomakkeen koskien esimerkiksi harjoituksissa ja esityksissä valokuvaamista. Huoltajien kanssa ollaan muutoinkin yhteydessä tiedottamalla sähköpostitse ryhmän kuulumisia ja aikataulullisia, sekä esityksiin liittyviä asioita.



Esitykset


Opetusryhmät osallistuvat esitystoimintaan lukuvuosittain. Syyslukukausi päättyy jouludemoon, jonka ohjelmatarjonnasta opetusryhmät vastaavat. Kevätlukukausi päättyy toukokuussa  ja sitä edeltää eri opetusryhmien esityskaudet. Esitysajankohdat saattavat poiketa tavanomaisista opetusryhmien kokoontumisajoista. Esitysten valmistaminen lisää viikoittaista kokoontumistuntimäärää. Lisäharjoitusten ja esitysten ajankohdista tehdään kysely vanhemmille.


Poissaolot


Teatteritaiteen perusopetus tapahtuu ryhmämuotoisena opetuksena, jolloin poissaolot vaikuttavat kaikkien opetusryhmän oppilaiden opiskeluun. Poissaoloista tai lopettamisesta tulee ilmoittaa opetusryhmän opettajalle mahdollisimman hyvissä ajoin ennen kokoontumista. Poissaolot tai lopettaminen eivät oikeuta lukuvuosimaksun palautukseen tai hyvityksiin. Mikäli oppilaalla on kolme ilmoittamatonta poissaoloa peräkkäin on opettaja yhteydessä vanhempiin.


Opetuksen yksilöllistäminen


Mikäli oppilas ei vammaisuuden, sairauden tai muun näihin verrattavissa olevan syyn vuoksi kykene opiskelemaan oppilaitoksen opetussuunnitelman mukaisesti, opetussuunnitelman tavoitteita voidaan yksilöllistää vastaamaan oppilaan edellytyksiä. Tällöin oppilaalle laaditaan teatteritaiteessa henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, jossa määritellään opiskelun tavoitteet, opiskeluaika, opetuksen toteuttamistapa, tarvittavat tukitoimet, mahdolliset suoritukset ja arviointimenettely.

                    

Erottaminen


Oppilaitoksella on oikeus erottaa oppilas, joka toistuvasti häiritsee opetusryhmän tai opettajan työskentelyä. Myös muita tai itseään vahingoittava käytös johtaa erottamiseen. Erottaminen ei oikeuta lukuvuosimaksun palautukseen tai hyvityksiin.


Lukuvuoden päätös


Lukuvuosi päättyy esitykseen, jossa jaetaan Teatteritaiteen etappimerkit sekä muut tunnustukset. Jokainen oppilas saa myös osallistumistodistuksen.

Vahvistettu opetussuunnitelma

Hyväksilukeminen ja arviointi

6.4. Hyväksilukeminen


Oppilas, joka on suorittanut teatteritaiteen perusopetuksen opintoja toisessa oppilaitoksessa, siirtyy Kulttuurikollektiivin teatterikoulun opetusryhmissä vastaavalle tasolle. Mikäli oppilas on harrastanut teatteria ryhmässä, jota ei lueta teatteritaiteen perusopintojen piiriin, mutta harrastaminen on ollut säännöllistä, voidaan oppilas sijoittaa opettajan harkinnan kautta hänen taitojaan vastaavaan opetusryhmään.

Lyhytkestoista tai projektiluonteista harrastustoimintaa voidaan myös hyväksilukea osaksi opintoja. Näissä tapauksessa esityksen hyväksilukemisesta tekee opettaja ja esitys vahvistetaan opettajakokouksessa.


6.5. Arviointi ja yleisen oppimäärän arvioinnin kohteet


Arvioinnilla pyritään yksilöllistämään opetusta ja vahvistamaan oppilaan kykyä käyttää hyödyksi opetusta sekä haastaa itseään. Arvioinnissa painottuvat oppilaan yksilölliset tavoitteet, jotka luodaan keskustellen opettajan kanssa. Arviointi ohjaa oppilasta oman työskentelyn ja oppimisen seurantaan ja itsearviointiin. Arviointi on pitkäkestoista ja oppimiseen kannustavaa. Oppilas saa palautetta oppitunneilla suullisesti. Oppilaita rohkaistaan ja ohjataan myös ryhmän toiminnassa rakentavan palautteen antamiseen ja vastaanottamiseen.


Teatteritaiteen opintojen arviointi on luonteeltaan havaintoihin perustuvaa. Arvioinnin tehtävänä on tukea opinnoissa edistymistä ja opinnoille annettujen tavoitteiden saavuttamista. Arviointipalaute tukee oppilaiden oman taiteellisen ajattelun ja esiintymis- ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä, omien tavoitteiden asettamista ja edistymisen seuraamista suhteessa niihin. Oppimista arvioidaan myönteisesti ja kannustavasti. Monipuolinen ja jatkuva arviointi koostuu erilaisista palautteen antamisen tavoista: oppilaat saavat henkilökohtaista palautetta opettajaltaan, ja oppilaita ohjataan itse- ja vertaisarviointiin.


Arviointi tukee oppimaan oppimisen taitojen ja itseohjautuvuuden kehittymistä. Arviointi kohdistuu ainoastaan työskentelyyn ja tavoitellun osaamisen ja teatteritaitojen karttumiseen, ei oppilaan persoonaan. Arvioinnin ja palautteen antamisessa otetaan huomioon oppilaiden itsetunnon ja myönteisen minäkuvan kehittyminen.


Teatteritaiteen yleisen oppimäärän oppimisen arviointi kohdistuu kaikkiin opetukselle annettuihin tavoitealueisiin: esiintymis- ja vuorovaikutustaitoihin, teatteriesitykseen, omaan taiteelliseen prosessiin ja teatteritaiteeseen osana yhteiskuntaa. Yhteisissä opinnoissa jatkuvan arvioinnin tehtävänä on tukea teatteritaiteen perustaitojen harjoittelua ja kehittämistä. Arvioinnissa painottuvat erityisesti esiintymis- ja vuorovaikutustaidot sekä teatteriesityksen valmistusprosessi. Teemaopinnoissa jatkuvan arvioinnin tehtävänä on tukea teatteritaiteen taitojen kehittymistä. Arvioinnissa painottuvat erityisesti oma taiteellinen prosessi ja taitojen syventyminen.


6.6 Itsearviointi ja toiminnan kehittäminen


Kollektiivin teatterikoulun opetusryhmä käy arviointikeskustelua sekä sisäisesti että Kulttuurikollektiivin hallituksen kanssa ja opetusryhmien kesken. Opetuksen laatua seurataan palautelomakkeilla. Arviointia käytetään toiminnan laadun seuraamisessa ja toiminnan jatkuvassa kehittämisessä yhdessä verkostojen kanssa. Itsearviointia varten käytössämme on myös Virvatuli ja muita arviointimenetelmien mittareita, joilla arvioidaan asetettujen tavoitteiden toteutumista ja vuoden toimintaa.

Varsinainen pedagoginen keskustelu käydään loppunäytösten jälkeen jokaisen vuoden touko-kesäkuussa, jolloin myös vahvistetaan seuraavan lukuvuoden opetussuunnitelman perusteet. Arvioinnin ja itsearvioinnin kautta kehitetään toimintaa jatkuvasti. Koulun toiminnan sekä opetuksen arviointi tapahtuu lukuvuoden lopussa järjestettävillä koulun kehittämispäivillä, johon osallistuu opettajien lisäksi koulun muu henkilökunta. Koulun sisäiseen arviointiin kuuluu myös oppilaskyselyt ja vanhemmilta saadut kirjalliset ja suulliset palautteet. Rehtorin ja opettajien väliset kehityskeskustelut ovat opetuksen arvioinnin keskeinen osa

Tasa-arvo ja verkostoituminen

6.7 Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus


Teatterikoulu arvioi ja edistää tasa-arvoa, sekä ennaltaehkäisee sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti.

                        

Teatterikoulu arvioi ja edistää yhdenvertaisuutta, sekä ennalta ehkäisee kaikkeen ihmisen alkuperään, ikään, vammaisuuteen, seksuaaliseen suuntautumiseen, uskontoon ja muihin yhdenvertaisuus​laissa kiellettyihin erotteluperusteisiin perustuvaa syrjintää tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen tapahtuu opetusryhmissä ihmisarvoa korostavalla opetustavalla, sekä keskustelemalla ja empatian lisäämisellä vuorovaikutuksen keinoilla. Kaikenlaiseen syrjivään, taikka negatiiviseen käytökseen, jolla voitaisiin katsoa loukattavan tasa-arvoa, taikka ihmisen välistä yhdenvertaisuutta, puututaan heti. Osuuskunta Kulttuurikollektiivin hallitus vahvistaa kokouksessaan tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmat elokuussa 2018 lukuvuodelle 2018-2019.


6.8 Verkostoituminen


Teatterikoulu pyrkii verkostoitumaan tehokkaasti ja kansainvälisesti. Teatterikoulu tekee yhteistyötä Kulttuurikeskus Stoan, Puotilan kesäteatterin ja lastenorkesteri Hulinan kanssa, sekä Musiikkikoulu MusaWimman ja Helsingin Akatemian kanssa ja kartoittaa mahdollisuutta tehdä eksursioita eri kulttuurikohteisiin.

Todistukset

7. TODISTUKSET

 

Oppilas saa taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän päättötodistuksen suoritettuaan 10 opintokokonaisuutta. Kaikki oppilaan suorittamat opintokokonaisuudet merkitään päättötodistukseen.

 

Oppilaalle annetaan pyydettäessä todistus suoritetuista opintokokonaisuuksista (maksullinen).

 

Oppilaalle annetaan jokaisen opintokokonaisuuden / lukuvuoden päättyessä osallistumistodistus; osallistumistodistus ei ole virallinen todistus suoritetuista opintokokonaisuuksista.
 

Päättötodistuksen tulee sisältää seuraavat asiat:

 

• koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen nimi

• taiteenala ja opinnot, joista päättötodistus annetaan

• oppilaan nimi ja syntymäaika

• opiskeluaika vuosina

• oppilaan suorittamat opintokokonaisuudet ja oppilaan saaman opetuksen tuntimäärä

• rehtorin allekirjoitus ja oppilaitoksen leima

• lainsäädäntö, johon koulutus perustuu

• opetusministeriön myöntämän koulutuksen järjestämisluvan päivämäärä tai kunnan päätös (päivämäärä) opetussuunnitelman hyväksymisestä

• maininta, että koulutus on toteutettu Opetushallituksen vahvistamien taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteiden 2017 mukaisesti.

Kysymyksiä opetusuunnitelmaa koskien? Ota rohkeasti yhteyttä!

Vastaamme kysymyksiisi osoitteessa info@puotilanteatterikoulu.fi

©2018 by Puotilan Teatterikoulu. Proudly created with Wix.com